17.4. postauksen kommenteissa pohdiskeltiin mm. kyynersauvojen käyttökelpoisuutta itsepuolustuksessa. Auri palautti minut maanpinnalle muistuttamalla, että "kyynärsauva on tosi pitkä ja tosi hidas eikä sitä ole helppo manööveerata kuin isoissa kaarissa, ja kestää vain sekunnin murto-osan kun se uhkaavanoloinen kaveri on veitsensä kanssa efektiivisen osumaetäisyyden sisäpuolella". Harmi harmi...

Mitä vaihtoehtoja rämpylälle sitten jää? (Talouselämän mukaan rämpylä tarkoittaa muuten Kiinan rahayksikköä Renminbitä!)

Olen pannut merkille, että mm. Women's Self-Defence Association International Finlandin itsepuolustuskurssit sopivat mainosten mukaan myös vanhuksille ja vammaisille. 2000-luvun alkupuolella myös Kynnys ry, Invalidiliitto ja Kehitysvammaisten Tukiliitto järjestivät erityisesti vammaisille naisille suunnattuja itsepuolustuskursseja teemalla "Älä alistu - puolustaudu!".

Koska en ikinä osallistunut em. kursseille (muka luihini vedoten), en tiedä, millaisia toimintaohjeita erityisesti vammaisille suunnatuilla kursseilla annetaan. Olen kuitenkin huomannut, että valtavirran naisille jaettavissa turvallisuusohjeissa on paljon sellaisia vinkkejä ja toimintamalleja, joista ei ole toimintarajoitteiselle juurikaan iloa.

Jos huomaat tai aistit edelläsi mahdollisia ongelmia, vaihda reittiä ja valmistaudu juoksemaan.

Juupajuu… onnistuu, jos kohteeseen ON OLEMASSA joku vaihtoehtoinen esteetön reitti, jalkakäytävä on tarpeeksi leveä sujuvaan sähkärikäännökseen tai reunakiveys on viistetty niin, että edes kadun puolen vaihtaminen onnistuu.

Minä kun en esim. kuule takaapäin lähestyviä askeleita, niin en todellakaan kovin mielelläni käänny ympäri ja lähde köpöttämään toiseen suuntaan tilanteessa, jossa oletan jonkun lähtevän ajamaan minua takaa. Käytän ajan mieluummin vaikkapa karjankutsuhuudon harjoittelemiseen. (Gjallarhorn, klikkaa sivun keskeltä music sampleista "kulning-cow calling")

Älä näytä, äläkä käyttäydy niin, että vaikutat helpolta kohteelta.

Eli? Näytä liikunta- ja toimintarajoitteettomalta supersankarivammaiselta? Heitä toinen keppi pois ja ala pyöritellä toista kuin Chaplin elokuvissaan? Oikaise reumainen selkä ja loihdi naamallesi PMMP:n "jos-lyöt-vielä-kerran-niin-minä-tapan-sut" –ilme? Nouse, ota tuolisi ja kävele?

Valitse hiljaisina aikoina istumapaikkasi junassa tai bussissa niin, että lähistöllä on muitakin matkustajia. Tarkista, että taksinkuljettaja vastaa henkilöllisyyskorttinsa kuvaa. Varo autoja, joissa on keskuslukitus.

Eli? Vaadi, että matkasi yhdistellään yöaikaan, vaikka ainoa vaihtoehto kiertäisi koko Helsingin? Kieltäydy nousemasta kyytiin, menetä yksi matkaoikeus ja odota tunti seuraavaa autoa, jos invataksin kuljettajan kasvokuva on 10 vuotta vanha ja herättää vainoharhaisuutesi? Kiellä epäilyttävänoloista kuljettajaa sitomasta pyörätuolisi sääntöjen mukaan kiinni ja ota riski, että se kippaa ensimmäisessä töyssyssä?

Vaihda säännöllisesti rutiineitasi

Kotipalvelu riemastuu, kun pyydät heitä vaihtamaan tuloaikaansa parin viikon välein. Pyydä samalla vaihtamaan ateria-, apteekki- ja kauppapalvelujen toimittajia. Ilmoita pomolle, että tulet joka viikko vähän eri aikaan töihin, jotta mahdollinen orapihlaja-aidassa piileskelevä kyttääjä ei saisi vihiä rutiineistasi.

Mutta oikeasti. Mitä itsepuolustukseen tarvittavia apuvälineitä oikeasti on olemassa ihmiselle, jolla on liikkuessa molemmat kädet varattuina esim. kyynersauvojen vuoksi ja jolle pippurisuihkeen kaivaminen käsilaukusta on mahdotonta? Onko ainoa vaihtoehto heittäytyä punkkariksi ja alkaa käyttää piikeillä ja stileteillä koristeltua liiviä? Miten käy lentokentän turvatarkastuksessa, jos teetän ainokaisiin sauvoihini napista ulostyöntyvän puukon? Ja millä kiksautan 45 astetta ylös jalkoväliin, jos ei jalka nouse riittävästi tai tempusta murtuu oma koipi?